Tampere päivä.1

Kohta mennään...

Tättärää! Huomatkaa, heti alkuun saitte kuvaa, hehe. Mä en edelleenkään oikeen oo innostunut ottamaan itestäni kuvia, mutta yritän parhaani niin näätte vähän missä mennään :) Ei käy sitten ihan tylsäks tää homma.. Tosin treeneistä ette edelleenkään saa kuvia. Mä en todella uhraa treenin aikana ajatuksia kuvien ottoon...

Mutta asiaan....
Nyt on olkapäät saanut jälleen semmosta kyytiä, ettei ainakaan kylmäks jäänyt! Oikeastaan olisin tarvinnut suihkuun hiusten pesijän, oli nimittäin kädet sen verran juntturassa.

Tulin siis tänään junalla Tampereelle.. Pyörähdin BodyActionilta ostamassa seuraaviin kisoihin veluuri-asun johon voi alkaa painatteleen yhteistyökumppaneiden logoja yms. Jos jättäisi ensi kerralla ne kulahtaneet collarit ja loppuun kulutetun hupparin kotiin. Ei siinä, ne oli oikein pehmoset ja mukavat päällä, mutta jos tällä kertaa lähtis vaikka astetta tyylikkäämmin :P

Junamatkalle hömppä-lehtiä :)

Neljältä kävin heivaamassa tavarat tänne hotellille ja mars treenaamaan. Vajaa tunti me olkapäillä työtä teetätettiin.. Tero laittaa treenaamaan ne viimeisetkin voiman rippeet, ja minä muuten teen. Toisinaan ottaa oikein pattiin kun ei viimeisiä toistoja tunnu saavan loppuun asti, mutta en luovuta. Keskityn työhön ja siihen että treeni menee oikeaan paikkaan. Välillä keräilen itteeni ja kiroan mielessäni, että nyt perhana tehdään ne voittajan olkapäät ja sillä sipuli! Sen lihaskivun ei vaan saa antaa liikaa häiritä sitä treeniä ja mukaan on saatava mieletön draivi päälle. Jos mieleen pääsee ajatus etten jaksa niin se on taltutettava samantien. Muuten koko treeni on pilalla. Onneksi tuo Tero ei juuri armoa anna ja ei muuten tuommosilla ajatuksilla ole asiaa tämän neidin treeneihin!

Huomenna myös Teron vetämänä treeni peppu-takareidet osastolle.

No ei siinä, treeni meni hyvin ja normaaliin tapaan olo on kuin puolikuollut.. Ajatus siitä että saan loppu illan vain makoilla täällä huoneessa ja relata, kaikkosi valitettavasti melko nopeasti... Aloin laittelemaan kaikkee huomista aamua varten valmiiksi, ja kaskas.. mun puolet meikeistä oli unohtunut kotiin! Tää ei oo enään todellista. Joka päivä mä jotain unohdan tai tohellan muuten vaan. Mitä mä oon taas sitten kun oon dieetillä?? :D Pitäisi varmaan palkata joku henkilökohtainen assari tähän arkielämään.

Onneksi oon kuitenkin Tampereella, enkä esimerkiksi vaikka Keiteleen pienellä kylällä (mistä olen kotoisin), koska täältä löytyy apu läheltä. Sokos ihan korttelin päässä joten nou panik. Ei auttanu kun vaatteet niskaan ja ostoksille. Asia kunnossa!
 Nyt illan vika ruoka nassuun ja katteleen millainen elämän muutos tapahtuu tänään Jutan superdieetti- ohjelmassa. Ja sitten unille, nimittäin huomenna on kaikenmoista hommaa luvassa..

On mulla täällä ainakin tilaa.. Tosin nyt näyttää jo sille, että olisi pommi räjähtänyt, kun tavarat on levittäytynyt mukavasti omille paikoilleen..

Että ei muuta kuin rattosaa illan jatkoa ja mieletöntä draivia teidänkin treeneihin :)