Mikä ihana juhannus :)

Tuossa tuli käytyä Tampereella kuntoa näyttämässä ja hyvällä mallillahan tässä mennään. Treeni pysyy edelleen samana, 5aamuaerobista + 5punttia. Ruoka jälleen aavistuksen väheni, mutta not baaad... Vielä jaksaa ;) (Okei, kyllä mä oon vähän jo väsynytkin mutta asenne ei anna periksi, loppu kiri...)

Torstaina mä pyyhälsin juhannuksen viettoon keiteleelle, het kun töiltäni ennätin. Kello oli jo sen verta kotia saavuttua, että hetki hölmistyneen väsynyttä huumoria äitin kanssa ja pää tyynyyn. Jos mulla on hassu huumori niin on kyllä äitilläkin. Ei omena kauan puusta putoa.. 

Perjantaina pääsin aamulla nauttimaan melko rauhallisesta lenkkimaastosta. Ei tullut muuten yhtäkään lenkkeilijää vastaan :D Mualla on mukavoo, mutta voisi käydä tylsäksi kattella aina samoja puita aamuaerobisella. Varmaan pidemmän päälle ne alkais jo jutteleen mulle..... Luksusta kuitenkin, kun saavuin kotiin oli mulle munat ja kahvit valmiina keitettynä, melkoinen täysi-hoitola.

Mun oli tarkoitus tehdä myös yksi puntti kotosalla, kaikenmaailman kivien ja kantojen avulla mutta mitenkäs kävikään, väsy vei voiton. 

Päivällä kävin ystävieni toisen lapsen ristiäisissä, joka oli ihana tilaisuus. Kyllä siinä meinaa itku tulla ku toinen nimetään ja on vasta aivan elämän alku teillä. Voi että, siinä on vielä elämässä kaikki ovet avoinna! Ja mä opetan pojat vaikka nostamaan punttia, jos ei musta muuta hyötyä ole ;)

Muutaman kyläilyn kautta kotiin puutumaan ja taisi tulla lähes tunnin päiväunet. Huh, musta on tullut melkoinen puutuilija. Sama homma kun käytiin Tampereella, nukuinpa sitten niin meno kuin tulomatkallakin. Ennen en osannut nukkua päikkäreitä lainkaan, nyt nukun yhtenään. Vissiin dieetti tekee jälleen tehtävänsä.. Töissä kuitenkin edelleen hereillä pysyttävä :)

Eipä siinä, loppupäivä savusaunoen, grillaillen ja nauttien hyvästä seurasta. Koska viini ei näin diettiin sovi, niin auton rattiin oli helppo hypätä ja käydä moikkaamassa tuttuja vähän siellä sun täällä. Mutta sitten iski ikävä.. Ja starttasin vielä ennen puoltä yötä kovin extempore auton nokan Jämsään(tais tulla matkaa jotain 200km tietämille) , ihmettelemään Vaherin mökkeilijöitä. Mun mies oli siellä viettämässä juhannusta ja sinne tuli sitten itsekkin suunnattua. Äitiltä vaan peittoa ja tyynyä lainaan, eväät kassiin ja menoksi! Oli aika lepposaa ajella keskellä yötä, ei muuten montaa autoa tullut vastaan nuin juhannus-yönä... Mutta oli sen arvoista, kivaa oli :)
Lauantaina päätin kuitenkin alkuillasta ajella kotia kohti Jyväskylään ja puutua vähän taas lisää. Sunnuntaina oli kuitenin se perjantain jätetty treeni eli viikon viimeinen puntti vielä tekemättä, ja jäipä sille päivälle aamuaerobinenkin. Joten melko hyvä veto oli jo lauantaina rauhoittua paikoilleen ja kerätä voimia treeniin ja tulevaan työ/treeni-viikkoon. Kyllä tepsi :)

Sunnuntain aamulenkille vielä hymyssä suin....

....Ja samanpäivän puntilta kotiin. Ei muuten paljoo naurattanut!

Juhannushan oli siis kaikenkaikkea kovin onnistunut vaikka vähän siellä täällä pyörinkin. Unta, ei niin unta, rentoutumista, juhlimista, loistavaa grilliruokaa ja mahtavaa seuraa. Kyllä tällä mennään taas pitkälle :) Vaikka onhan se aina hieman rankempaa mennä pää kolmantena jalkana miinuskaloreilla, mutta ku mulle se on sen arvoista. Mä vaan oon tämmönen sosiaalinen tapaus ja silti teen kaikkeni jotta kunto on paras mahdollinen tulevissa kisoissa :)

Tosiaan se kunto. Se on mukavasti kiristynyt tässä kaiken hulinan keskellä ja farkut toinen toistaan sujahtaa kivemmin jalkaan. Painon ei juurikaan tarvitse enään tippua, mutta vielä hiotaan kiinteyttä lisää. Poseeraukset alkavat näyttämään jopa fiksuille ja kävelykin luonnistuu jo ilman hurjaa käsien heilutusta.

Moni kysyy usein, että mitä ruokaa tekee mieli?
Viime dieetillä mun teki mieli tosi paljon vaaleaa leipää ja kauheesti juustoja, kaikkia juustoja. Välillä teki myös mieli herkkuja jne.. Mutta nyt, mulla on kaksi mielitekoa:
Ensimmäinen, tahdon rahkaa jossa on joukossa banaania sekä ananasta. Aivan jumalainen yhdistelmä, mutta tällä hetkellä dieettiini ei kuulu hedelmiä. Tiedänpä mitä löytyy kisojen takahuoneesta sitten odottamassa ;) Toinen, rakastan viinejä! En voi sille mitään, mutta lasi viiniä tekee niin poikaa. En kaipaa sitä humalaa, vaan nimenomaan se 1-2 lasia kiireisen työviikon jälkeen, ja morjens, mieli lepää.

Siinäpä ne tuli. Ilmeisesti tästä on tullut sen verran vahva elämäntapa ettei herkkuja edes mieli tee. Toki, kuka nyt ei fazerin sinisestä tykkäisi, mutta ei tee pahaa olla ilmankin. Joten jos minä olen pystynyt vieroittamaan itseni näin hyvin makean himosta, pystyt sinäkin! Tiedän, ensimmäiset viikot tekee mieli varmasti koko aika jotain hyvää, jos on tullut jatkuvaan herkuteltua, mutta usko tai älä, se kolotus siellä makeanhampaassa kyllä katoaa. Mitä vähemmän herkkuja syö, sen vähemmän niitä kaipaa, tää on fakta!
Kannattaa kokeilla! Varsinkin nyt on hyvä vähentää herkuttelua, jos juhannuksena homma lähti lapasesta, ettei herkuttelu jää totaalisesti päälle :) Korvaappa vaikka karkit mansikoilla niin kroppa kiittää!
Että semmosia tarinoita tälle kertaa. Ja jos nyt vielä kerran käyttäisin tuota sanaa - puuduttaa, niin nyt lähden puutumaan ja unta etsimään, ADIOS!